Suomalainen koulu noudattakoon suomalaisia perinteitä

(Julkaistu ensimmäisen kerran Aamulehdessä 20.4.2024)

Yhteiset Lapsemme ry:n Katja Mannerström ja Hodan Mohamed herättelivät mielipidekirjoituksessaan (AL 12.4.) pohtimaan, miten koulussa otettaisiin paremmin huomioon muutkin kuin kristilliset pyhät.

Kirjoittajat pitävät epäkohtana, etteivät koulujen loma-ajat ja kalenterin pyhäpäivät tue ramadanin viettoa. Kirjoittajien mukaan inklusiivisempi Suomi on mahdollinen vain huomioimalla muutkin kuin kristilliset juhlapyhät. Kirjoittajat peräänkuuluttavat vuoropuhelua ja tilan antamista.

Kuten he toteavat, maahanmuuttajataustaiset henkilöt muodostavat Suomessa kasvavan vähemmistön. Muslimioppilaiden määrä kouluissa aiheuttaa haasteita.

Ramadaniin kuuluvan paaston aikana koululaisille kertyy tavallista enemmän poissaoloja, he ovat väsyneitä, nälkäisiä ja ärtyneitä. Joissakin helsinkiläisissä kouluissa on muokattu opetusta ramadanin aikana. Esimerkiksi musiikintunneilla ei musisoida eikä kotitaloustunneilla laiteta ruokaa. Käytännöt vaihtelevat kouluittain, mutta pääsääntöisesti suurten kaupunkien kouluissa on kirjoittajien vaatimaa “tilan antamista” jo nyt hyvin pitkälle noudatettu.

Jaamme kirjoittajien näkemyksen dialogin tarpeesta, mutta emme jaa heidän lähestymistapaansa.

Siinä, missä kirjoittajat esittävät suomalaisen kalenterin ja perinteen mukauttamista muslimeille sopivaksi, esitämme, että muslimien tulisi tutustua ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin ja kulttuuriin. Kirjoittajien edustama monikulturistinen politiikka, jossa maa pyrkii sopeutumaan tulijoiden tapoihin ja perinteisiin, ei toimi. Se ei edistä yhteisöllisyyttä eikä kotoutumista vaan eriytymistä. Räikeimmät todisteet monikulttuurisen politiikan epäonnistumisesta ovat nähtävissä naapurimaassamme Ruotsissa. Näistä epäonnistumisista oppineina olemme Suomessa vähitellen siirtymässä maahanmuuttopolitiikkaan, jossa lisätään tulijan vastuuta kotoutumisestaan.

Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, joten muslimiperheillä on oikeus uskontonsa harjoittamiseen. Uskontoa, tapoja ja perinteitä voidaan vaalia kotioloissa. Suomalainen vuodenkierto, loma-ajat ja kalenteri ovat muovautuneet vuosisatojen saatossa suomalaisen perinteen ja Suomen valtauskonnon, kristinuskon, juhlapyhien mukaisiksi.

Ensisijainen tavoite maahanmuuttajilla tulee olla suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen. Islamin roolia Suomessa ei ole syytä kasvattaa.

Anni Molari

kaupunginvaltuutettu (ps.), Tampere

Erkki Seppänen

varavaltuutettu (ps.). Tampere